Uutistoimiston jälkeen

Suomen Tietotoimiston uutis- ja kuvapalvelu päättyy maaliskuun 2027 lopussa. STT:n arvion mukaan 89 henkilön työtehtävät päättyvät. Heistä 68 on journalisteja. Lisäksi päättyy 30 määräaikaista työsuhdetta tai puitesopimusta. Myös vuonna 1951 perustetun Lehtikuvan toiminta lakkaa. Kalevan mukaan Suomesta tulee yksi harvoista länsimaista, joilla ei ole omaa kansallista uutistoimistoa.

Luottamus kesti loppuun asti. Kesäkuussa julkaistussa Luottamus&Maine-tutkimuksessa STT sai suurimpien suomalaisten uutismedioiden korkeimman luottamusarvosanan, 3,83. Yhtiö kaatui rahaan. Pääomistaja Sanoman uutismediat lopettivat STT:n palvelujen käytön vuodenvaihteessa 2025–2026. Valtio myönsi noin miljoonan euron tuen, jota ei otettu vastaan, koska sen ei katsottu riittävän. Kalevan mukaan arvioitu tarve oli 5–7 miljoonaa euroa. Pääministerin mukaan valtio ei voi lähteä pyörittämään STT:tä.

Mitä mediakenttä menettää

STT toimitti asiakkailleen keskimäärin 250–300 uutista päivässä. Ne valittiin sen oman kuvauksen mukaan journalistisin perustein tuhansien uutisaiheiden joukosta. Uutispalvelun asiakkaita oli noin 50 ja kuvapalvelun noin 40, Suomessa ja kansainvälisen uutistoimistoverkoston kautta myös ulkomailla.

Suurimmille medioille lopetus ei avaa aukkoa. Iltalehti lopetti STT:n uutispalvelun ostamisen vuonna 2017. Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat, Aamulehti ja Satakunnan Kansa lopettivat vuodenvaihteessa. STT:n hallituksen varapuheenjohtajan mukaan osa uutismedioista on jo toimittanut itse vastaavat uutiset. Verkkouutisten kolumnistin mukaan lopetuksen vaikutuksia suomalaiselle tiedonvälitykselle on liioiteltu.

Aukko on silti todellinen kolmessa kohdassa.

Ensimmäinen on maakunnissa. Kalevan mukaan STT:llä on ollut lehdelle merkittävä rooli ulkomaan uutisten, kotimaan yleisten uutisten, urheilu-uutisten ja uutiskuvien tuottajana. Keskisuomalainen-konsernin edustaja sanoi jo syyskuussa 2025, että tilannetta täytyy harkita, jos STT ei jatkossa ole entisen laajuinen. Silloin konserni joutuisi rakentamaan omaa seurantaa.

Toinen on yhteinen tieto. Viesti ry muistuttaa, mitä vaakakupissa on: "Häiriötilanteessa ratkaisee, että koko maa saa saman tiedon samanaikaisesti."

Kolmas suuntautuu ulospäin. STT välitti uutisia ulkomaille kansainvälisen uutistoimistoverkoston kautta. Kuka kertoo jatkossa Suomesta maailman uutistoimistoille?

Viesti ry nimesi lokakuussa myös sen, mikä tyhjän tilan täyttää: "Vaihtoehto kansalliselle uutistoimistolle ei siis ole tyhjyys vaan algoritmi, joka on suunniteltu palkitsemaan kärjistämisestä."

Uutistoimistoton maa

Kuinka harvinaista tämä on? Eurooppalaisessa uutistoimistojen järjestössä EANA:ssa on 33 jäsentä Helsingistä Nikosiaan ja Lissabonista Bakuun. Ruotsilla on TT, Norjalla NTB, Tanskalla Ritzau, Itävallalla APA ja Saksalla dpa. Uudessa-Seelannissa kansallinen uutistoimisto NZPA lakkasi vuonna 2011, kun sen suurimmat omistajat ja asiakkaat vetäytyivät. Tilalle perustettu NZ Newswire sulkeutui vuonna 2018. Radio New Zealandin mukaan maalla ei sen jälkeen ole ollut suurista julkaisijoista ja yleisradioyhtiöistä riippumatonta kansallista uutistoimistoa.

Miksi omistaja luopui? Sanoman ostot STT:ltä olivat lähes kolme miljoonaa euroa vuodessa. STT:n toimitusjohtajan mukaan ne olivat lähes kolmasosa uutis- ja kuvapalvelujen liikevaihdosta. Sanoma Media Finlandin oma liikevaihto oli vuonna 2025 556,9 miljoonaa euroa, joten STT:n palvelut olivat sille noin puolen prosentin kuluerä. Sanoma kertoo vuosiraportissaan rakentaneensa kyvyn tuottaa perusuutiset itse, jolloin voimavaroja voi ohjata omaan journalismiin. Pääomistajana se kantoi myös vastuun tappiollisesta uutistoiminnasta. Sanoma tarjosi osuuttaan nimellishintaan, mutta muita omistajia ei löytynyt.

Miksi valtio ei auttanut? Liikenne- ja viestintäministeriö esitti 1,05 miljoonan euron tukea sillä ehdolla, että yhtiö ja sen omistajat sitoutuvat kehittämään toimintaa. Ministeriön oma arvio oli, että STT:n luotettaville ja neutraaleille uutisille on yhä tarvetta ja että STT mahdollistaa Suomen näkymisen kansainvälisissä uutisissa. Tukea ei otettu vastaan, koska sen ei katsottu riittävän. STT:n hallituksen varapuheenjohtaja nosti esiin valtion vähentyneen asiakkuuden ja mediatukien puuttumisen. Valtioneuvoston selvityksen mukaan Suomessa ei ole käytössä suoria mediatukia.

Muualla sama kysymys on ratkaistu toisin. Ranskan AFP sai vuonna 2014 julkaistun tiedon mukaan noin 40 prosenttia tuloistaan valtion tilauksista ministeriöihin ja virastoihin. EU:n komissio hyväksyi sen julkisen palvelun korvaukseksi. Itävallan APA on päivälehtien ja yleisradio ORF:n omistama ja ilmoittaa olevansa valtiosta ja hallituksesta riippumaton.

Omistus on Suomessa jo keskittynyt. Euroopan median moniarvoisuusseurannan Suomen raportin mukaan Keskisuomalainen-konserni omisti syksyllä 2025 kolmanneksen Medialiiton jäsenjulkaisuista. Viesti ry:n mukaan STT on tutkitusti Suomen luotetuin media. Sillä on suuri merkitys huoltovarmuudelle.

Yhteisen perusuutisvirran kadotessa jokainen talo kertoo tapahtumat omasta lähtökohdastaan, eikä lukijalla ole enää yhteistä vertailukohtaa. Maakuntalehden ulkomaankuva ohenee tai tulee suurten talojen ja kaupallisten alustojen kautta. Häiriötilanteessa koko maa ei enää saa samaa tietoa samaan aikaan samasta lähteestä. Suomen omat uutiset kulkevat maailman uutistoimistoihin heikommin samaan aikaan, kun informaatiovaikuttaminen kasvaa. Mikään näistä ei tarkoita, että suomalainen media olisi epäluotettava. Se tarkoittaa, että luotettavuus jää jokaisen omistajan ja rahoittajan varaan, eikä kukaan enää tuota yhteistä pohjaa kaikille.

Luvut rinnakkain

Suomalaiset uutismediat kertovat itsestään näin:

• Yle: 2 702 vakituista työntekijää vuoden 2025 lopussa, joista suurin ryhmä ovat toimittajat. Ulkomailla on kahdeksan kirjeenvaihtajaa ja kuusi freelanceria. Sisältöä on 14 kielellä. Yle tavoittaa viikoittain 91 prosenttia yli 15-vuotiaista suomalaisista.
• Keskisuomalainen-konserni: 487 toimittajaa ja 77 uutismediaa.
• Ilta-Sanomat: uutistoimitus on lähes 200 henkeä.
• Iltalehti: noin 2,7 miljoonaa lukijaa viikossa.
• STT: 250–300 uutista päivässä ja arkistossa liki kolme miljoonaa uutista vuodesta 1991.
• Luottamus&Maine 2026: STT 3,83, Helsingin Sanomat 3,48, Yle 3,47, MTV3 3,07, Ilta-Sanomat 2,80 ja Iltalehti 2,66.

Yksikään niistä ei näytä, mistä jutut on koottu. Lukija näkee valmiin uutisen mutta ei sen lähteitä.

Yirah.fi:n Visio-palvelut tekevät toisin. Visio Suomi julkaisee joka ilta katsauksen siitä, miten samat tapahtumat kehystettiin eri medioissa. Visio Global kokoaa raportit siitä, miten samaa päivää kerrottiin eri puolilla maailmaa. Suomen kirjanpito kokoaa julkisen talouden ja yhteiskunnan luvut alkuperäislähteineen. Jokaisen väitteen vieressä on linkki lähteeseen.

Ero ei ole siinä, kumpi on suurempi. Visio ei tuota uutisia. Se asettaa rinnakkain toimittajien jo kirjoittamat jutut ja näyttää lähteen. STT valitsi tuhansista aiheista 250–300 uutista päivässä. Visio kertoo, miten samaa päivää kerrottiin eri maissa. Luottamustutkimuksissa Visiota ei ole mitattu. Sen luottamus ansaitaan samalla tavalla kuin muidenkin: jokainen väite on linkki, jonka lukija voi avata.

Mitä rinnakkain lukeminen näyttää

Jokainen rahoitettu media valitsee, mitä se korostaa. Ideologia, narratiivi tai rahoittajan etu näkyy siinä, mitä sanotaan ja mitä jätetään sanomatta. Visio Suomi asettaa joka ilta saman vuorokauden uutisoinnin rinnakkain ja nimeää myös katveet. Tiistain 3. marraskuuta katsaus kirjasi: "Kotkan ihmiskauppaepäily puuttuu neljättä päivää. Ukrainan omista tappioista ei kerrota. Venäläisurheilijat, joihin viisumilinja kohdistuu, eivät edelleenkään saa omaa ääntä." Sama katsaus korjasi myös oman edellisen päivän tulkintansa, kun uusi lähde kertoi asian toisin.

Marraskuun 2. päivän synteesi kertoo, että PKK:n johtajan siirto uuteen tilaan Imralin vankilassa kulki raportin mukaan vain libanonilaisen An-Naharin ja saudiarabialaisen Arab Newsin kautta. Turkin valtiolle läheinen media kertoi samana päivänä muista aiheista. Rosatomin pääjohtaja vahvisti Reutersille neuvottelevansa kelluvista ydinvoimaloista Egyptin, Tansanian, Togon ja Namibian kanssa. Tieto tavoitti togolaisen lukijan vain ghanalaisen sivuston kautta.

Saman päivän raportti kuvaa myös peilikuvan: "Moskova ja Kiova tekivät toisilleen samoja asioita ja kertoivat niistä vain oman puoliskonsa."

Raportti kertoo myös omat rajansa. Samana päivänä, jona Qatarin alukseen iskettiin, Persianlahden median runsaus kallisti Lähi-idän kuvaa vakauden suuntaan. Myanmarista ei ollut yhtään omaa juttua. Jokainen koostaja voi erehtyä. Uskottava vastaus on, että lukija pääsee lähteelle.

Käräjissä on kukin ensiksi oikeassa, mutta sitten tulee hänen riitapuolensa ja ottaa hänestä selvän.

Sananl. 18:17

Yksi media on ensiksi oikeassa, kunnes viereisen maan media kertoo saman päivän toisin.

Mahdollisuus Suomen valtiolle

Uutistoimiston tilalle jää aukko kahdessa kerroksessa. Alempi on uutishankinta. Koostaja ei istu käräjäsalissa eikä kaupunginvaltuuston kokouksessa. Se ei soita pelastuslaitokselle yöllä. Siihen kerrokseen tarvitaan ihminen paikan päällä. Kysymys hänen palkastaan on yhä auki.

Ylempi kerros on seuranta: mitä Suomessa ja maailmalla kerrottiin, miten ja mikä jäi kertomatta. Siihen on jo olemassa pohja, joka ei vaadi uutta virastoa eikä miljoonien siltarahoitusta. Kotimaiset ja ulkomaiset mediat ovat rinnakkain avoimen datan vieressä. Jokainen väite on linkitetty alkuperäiseen lähteeseen. Valtio voisi tehdä siitä yhteisen pöydän maakuntalehdelle, ministeriölle ja huoltovarmuudesta vastaaville. Pohja on olemassa, jos sitä halutaan käyttää.

Jokainen kirjoittaa jostakin. STT:llä oli omistajansa ja Ylellä on rahoittajansa. Visio tuottaa selkeää ja lähteisiin perustuvaa tietoa. Se ei käytä mainosverkostoja eikä seurantapalveluita. Arvopohja Totuus on esillä, joten lukija voi punnita sen itse. Riippumattomuuden voi jokainen tarkistaa samalla tavalla kuin minkä tahansa väitteen, avaamalla alkuperäislähteen linkin ja lukemalla, mitä siellä lukee.

Niin Jeesus sanoi niille juutalaisille, jotka uskoivat häneen: "Jos te pysytte minun sanassani, niin te totisesti olette minun opetuslapsiani; ja te tulette tuntemaan totuuden, ja totuus on tekevä teidät vapaiksi".

Joh. 8:31–32

Kysymys kuuluu vain: kuinka tosi, oikeudenmukainen ja rehellinen tämä maa uskaltaa olla? Todellinen riippumattomuus vaatii ensin ymmärrystä kalliosta, jonka päällä seisoo. Se on riippuvuutta Totuudesta, joka ei kumartele sanoilla tarjottujen miljoonien mukaan.

Sentähden on jokainen, joka kuulee nämä minun sanani ja tekee niiden mukaan, verrattava ymmärtäväiseen mieheen, joka huoneensa kalliolle rakensi. Ja rankkasade lankesi, ja virrat tulvivat, ja tuulet puhalsivat ja syöksyivät sitä huonetta vastaan, mutta se ei sortunut, sillä se oli kalliolle perustettu.

Matt. 7:24–25

Joskus oikea valinta on myös sulkea uutiskanava ja nauttia kohinan sijaan hiljaisuudesta, jossa voi kuulla Totuuden itsensä.