Missä on 2026-luvun Karpo?

Yle kuvasi hänen työtään myöhemmin näin: kun mummolta pakkolunastettiin mökki, kansalaiselle myytiin hiihtokelvottomat sukset tai lainsäädäntö ajoi yksilön absurdiin tilanteeseen, Hannu Karpo oli paikalla. Sama juttu jatkoi: "Hänestä tuli kansan asianajaja, jonka tuomioistuin oli televisio."

Suomessa oli aika, jolloin moni tavallinen ihminen tiesi, mihin kääntyä, kun mikään muu ei auttanut. MTV:n entinen ohjelmajohtaja kuvasi sen yhdellä lauseella: "Kun kansalainen oli jotenkin saanut turpiinsa kasvottomalta byrokratialta, viimeinen mahdollisuus oli kirjoittaa Karpolle. Ja hän kuunteli."

Mies kameran takana

Hannu Karpo syntyi Helsingin Katajanokalla maaliskuussa 1942. Hän aloitti televisiotyön jo nuortenohjelmissa ja toimi Yleisradiossa toimittajana, tuottajana ja ohjaajana vuoteen 1981. Vuonna 1983 hän siirtyi MTV:lle, jossa hän työskenteli lähes 25 vuotta. Kesäkuussa 1983 alkoi ohjelma, jonka nimi tuli tutuksi koko kansalle: Karpolla on asiaa.

Ohjelmaa esitettiin toukokuuhun 2007 asti. Jaksoja kertyi STT:n mukaan yli 800. Tammikuun toisena päivänä 1994 esitetty jakso keräsi television ääreen 1 830 000 katsojaa. STT:n mukaan hänen ennätyksekseen laskettiin myös 28 perättäistä ohjelmaa, joista jokainen keräsi yli miljoona katsojaa. Karpon mukaan ehdotuksia tuli jopa 10 000 vuodessa.

Hän sai kaksi elokuvataiteen valtionpalkintoa, tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon, vuonna 2012 valtion journalistipalkinnon ja vuonna 2015 elämäntyön Kultaisen Venlan. Journalistipalkinnon perusteluissa todettiin, että hän oli päästänyt kansan äänen kuuluviin. Hannu Karpo kuoli maaliskuussa 2025, 83-vuotiaana.

Tulkki tavallisen ihmisen puolella

Karpo kuvasi tehtävänsä itse: "Olen pyrkinyt puolustamaan tavallisia ihmisiä järjestelmää tai vahvempaa vastaan. Olen ollut tulkki."

Ylen mukaan 1970-luvulla kuluttajansuoja oli lapsenkengissä, viranomaisille oli turha lähetellä postikortteja, kansalaisten oikeusturva oli heikko ja harva edes tiesi, kenen puoleen kääntyä kaltoin kohdeltuna. Karpo lähti poliisin mukana ratsiaan viinatrokarien pesäpaikkaan, haastatteli isoja ja pieniä rikollisia ja oli ensimmäisten toimittajien joukossa, jotka vaativat herroja tilille television välityksellä.

Hän kertoi Ylelle, että toimittajat halusivat olla tummassa puvussa ja kravatissa. "Kun menee lapioimaan sontakasaa, se on väärä ympäristö sellaiselle asulle. Sontakasoista löytyi kuitenkin paljon helmiä. Jos ei niitä löytänyt, se oli toimittajan oma vika."

Vaikutus ulottui ruutua pidemmälle. Ylen mukaan eduskunnassa säädettiin useampi Lex Karpoksi kutsuttu laki sen seurauksena, mitä Karpo ohjelmassaan todisti. Yle Elävän arkiston mukaan tieto perustuu ainakin Karpon omiin sanoihin, eikä lakeja ole yksilöity. Ylen esimerkissä yksi Lex Karpo teki alkoholin välittämisestä alaikäiselle rangaistavaa. Karpo oli antanut ohjelmassaan teineille kaljarahaa osoittaakseen, ettei myyntiä valvota. Karpo kuvasi Ylelle myös vaikutuksen, jota ei mitata laeissa. Poliittiset päättäjät näkivät, että heidän tekemisiään seurataan: "Syntyi sellainen pelko, että jos en hoida asioita kunnolla, joudun Karpon ohjelmaan." Toisinaan kelvoton esimies tai viranhaltija sai kenkää. Joku jäi kiinni rötöksistään.

Karpon mukaan häntä kosivat ehdokkaaksi kaikki puolueet paitsi perustuslailliset ja RKP. Hän sanoi: "Enemmän oon vaikuttanut ilman poliittista mandaattia."

Hinta ja varjot

Kansan asianajajan työ maksoi. Jo ennen internetiä Karpo sai tuhansia uhkauksia ja solvauksia puhelimella ja postikortilla. Pahimmissa uhattiin tappaa. Juttujensa takia hän joutui käräjille lähes 40 kertaa, eikä yhtään tuomiota tullut.

Hän ei ollut virheetön. Suomen Kuvalehden blogin mukaan aikalaiset moittivat häntä populismista ja sosiaalipornosta. Samassa blogissa kerrotaan, että Julkisen sanan neuvostossa käsiteltiin vuosina 1995–2005 kymmenen kantelua Karpon ohjelmasta. Kahdeksan päätöstä oli vapauttavia ja kaksi langettavia, kumpikin siksi, ettei toista osapuolta kuultu samanaikaisesti. Alkoholijutut toivat hänelle lisänimen viinapoliisi. Häntä syytettiin tekopyhyydestä, koska viina maistui hänellekin. Hän vastasi: "Ei kai se huono tavoite ole, että edes joku tässä maassa olisi selvin päin." Vuoden 1979 ohjelmastaan Lehtisensaatioiden uhrit hän sanoi Ylen haastattelussa vuonna 2007: "Se on mun elämäni suurin virhe. Häpesin ja häpeän sitä ohjelmaa edelleen."

Seitsemänkymppisenä hän kertoi laiminlyöneensä työnsä vuoksi läheisiään ja sanoi: "En elämäni loppusuoralla rupea anteeksi pyytelemään, mutta häpeissäni olen. Toisaalta olen saanut auttaa monia. Se on ollut osani tässä elämässä."

Sinä olet se mies

Raamatussa vallanpitäjän eteen menee yhä uudelleen joku, jolla on asiaa. Profeetta Naatan meni kuningas Daavidin luo ja kertoi tarinan rikkaasta, joka otti köyhän ainoan karitsan. Kuninkaan suuttuessa Naatan sanoi: "Sinä olet se mies" (2. Sam. 12:7). Sananlaskujen kirja käskee avaamaan suun mykän hyväksi ja hankkimaan oikeuden kaikille sortuville (Sananl. 31:8).

Jeremian kirjassa Herra moittii kuningasta, joka rakensi palatsiaan vääryydellä. Hän muistuttaa tämän isästä, joka oli oikeuden ja vanhurskauden tekijä:

Hän hankki oikeuden kurjalle ja köyhälle; silloin kaikki kävi hyvin. Eikö tämä juuri ole minun tuntemistani, sanoo Herra?
Jer. 22:16

Jumalan tunteminen ei jää tunteeksi eikä opiksi. Se näkyy siinä, kenen asian ihminen ottaa omakseen.

Jeesus kertoi vertauksen lesken sitkeydestä. Kaupungissa oli tuomari, joka ei pelännyt Jumalaa eikä hävennyt ihmisiä. Leski tuli hänen luokseen yhä uudelleen:

Ja siinä kaupungissa oli leskivaimo, joka vähän väliä tuli hänen luoksensa ja sanoi: 'Auta minut oikeuteeni riitapuoltani vastaan'.
Luuk. 18:3

Tuomari antoi lopulta periksi, koska leski tuotti hänelle vaivaa. Jeesus kysyi kuulijoiltaan: "Eikö sitten Jumala toimittaisi oikeutta valituillensa, jotka häntä yötä päivää avuksi huutavat, ja viivyttäisikö hän heiltä apuansa?" (Luuk. 18:7). Karpo oli monelle se, joka tuotti vaivaa tuomareille, jotka eivät hävenneet ihmisiä.

Missä kansalainen hakee oikeutta nyt

Kansalaisella on nyt virallisia kanavia. Eduskunnan oikeusasiamiehelle tuli vuonna 2024 kaikkiaan 6 088 kantelua, yli tuhat vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kuluttajariitalautakunnalle tuli vuonna 2025 kaikkiaan 7 545 ratkaisupyyntöä. Lautakunta suositti hyvitystä 54 prosentissa antamistaan ratkaisusuosituksista. Suosituksia noudatettiin noin 65 prosentissa niistä tapauksista, joista tieto saatiin, mutta vuoden 2025 suosituksista tieto puuttui 75,5 prosentista. Lautakunnan päätökset ovat suosituksia. Ne eivät ole täytäntöönpanokelpoisia, eikä elinkeinonharjoittajan ole pakko noudattaa niitä.

Kanavat ovat lomakkeita, kirjaamoja ja jonoja. Ne ovat tarpeellisia, mutta niiltä puuttuu se, mikä teki Karposta Karpon. Hän tuli paikalle. Hän katsoi asianosaista silmiin ja kysyi vallanpitäjältä kameran edessä sen, mitä kukaan muu ei kysynyt. Suomen Kuvalehden bloggaaja kirjoitti vuonna 2020, että esimerkiksi Ylen MOT ja muu arvostettu tutkiva journalismi tarttuu yhä epäkohtiin, mutta suuntautuu yleensä järjestelmien porsaanreikiin ja korkean tason vallankäyttäjiin. Toista aivan samanlaista valtakunnan tason karpomediaa ei hänen mukaansa enää ole.

Mökin menettänyt mummo ei tänään puutu yhteiskunnasta. Häneltä puuttuu se, joka tulisi paikalle.

Kenen asiaa sinä ajat?

Karpon ohjelma loppui, mutta tehtävä ei. Jokaisessa kylässä, työpaikassa ja seurakunnassa on joku, jonka asia on jäänyt paperiin ja jonka ääntä ei kuulla. Kansan asianajajaksi ei tarvita televisiota. Tarvitaan joku, joka kuuntelee, ottaa selvää ja avaa suunsa mykän hyväksi silloinkin, kun se tuottaa vaivaa.

Kenen asiaa sinä ajat, kun kukaan ei katso?