Kohti riippumattomuutta

Liittolaisen käsi voi kantaa. Sama käsi päättää, milloin se päästää irti.

Yksi yö lokakuussa

Lokakuun 13. ja 14. päivän välisenä yönä 2026 SpaceX asetti nopeusrajan Ukrainan asevoimien käyttämille Starlink-päätteille. Rajoitus koski sotilaskäyttöön tarkoitettua Starshield-palvelua: yli 161 kilometrin tuntinopeudella liikkuvat päätteet menettivät yhteyden. Ukrainan presidentin neuvonantajan mukaan rajoituksesta ei varoitettu etukäteen ja useita taistelutehtäviä keskeytyi. Satelliittiyhteyden varassa toimivat kaukolennokit, ilmatorjunnan sieppaajat ja tiedustelulennot. Yhtiön omistaja vastasi, että Starshield on Yhdysvaltain hallinnon valvoma palvelu ja sen käytön rajat määrää Yhdysvaltain armeija ja viime kädessä presidentti.

Saman viikon aikana Yhdysvaltain presidentti oli sopinut Venäjän kanssa dieselin toimituksista. Ukrainan presidentti vahvisti, että Yhdysvaltain hallinto oli varoittanut voivansa katkaista tiedustelutiedon, jos iskut Venäjän öljynjalostamoihin jatkuvat. Yhdysvaltain presidentti kiisti lopettaneensa tiedon jakamisen. Yöllä 14. lokakuuta Venäjä iski Ukrainan energiaverkkoon 39 ballistisella ohjuksella ja yli 120 lennokilla. Ukrainan presidentin mukaan ainakin 600 000 ihmistä jäi ilman sähköä. Hänen sanojensa mukaan isku kohdistui juuri siihen energiasektoriin, jolle Yhdysvaltain presidentti oli julistanut tulitauon.

Yhteys toimii niin kauan kuin sen omistaja haluaa. Katkaisija on toisen maan käsissä.

Ehdot tulevat toimittajalta

Toimittajamaan valta ulottuu satelliittiverkkoa laajemmalle. Vuosina 2025 ja 2026 sama kuvio näkyy kaupassa, puolustuksessa, alueissa ja teknologiassa.

EU:n ja Yhdysvaltain yhteinen julkilausuma 21.8.2025 on kirjoitettu kahdella eri verbillä. Euroopan unioni aikoo ostaa Yhdysvalloista nesteytettyä maakaasua, öljyä ja ydinenergiatuotteita 750 miljardilla dollarilla vuoteen 2028 mennessä. Se aikoo ostaa yhdysvaltalaisia tekoälysiruja vähintään 40 miljardilla dollarilla. Eurooppalaisten yritysten odotetaan sijoittavan Yhdysvaltoihin 600 miljardia dollaria. EU aikoo poistaa tullit kaikilta yhdysvaltalaisilta teollisuustuotteilta ja lisätä aseostojaan. Se myös vahvistaa, ettei se ota käyttöön verkonkäyttömaksuja. Yhdysvallat puolestaan sitoutuu 15 prosentin tullikattoon. Toukokuussa 2026 Yhdysvaltain presidentti ilmoitti nostavansa EU:n autojen ja kuorma-autojen tullit 25 prosenttiin, koska EU ei hänen mukaansa noudattanut sopimusta. EU sai määräajaksi 4. heinäkuuta. Komissio kiisti väitteen heti.

Naton Haagin huippukokouksessa kesäkuussa 2025 jäsenmaat sitoutuivat käyttämään puolustukseen ja turvallisuuteen 5 prosenttia bruttokansantuotteesta vuoteen 2035 mennessä. Espanja ei sitoutunut tavoitteeseen. Yhdysvaltain presidentti vastasi, että Espanjan kanssa neuvotellaan kauppasopimuksesta ja se saadaan maksamaan kaksi kertaa enemmän.

Tammikuussa 2026 hän ilmoitti 10 prosentin tulleista kahdeksalle Euroopan maalle, jotka vastustivat Yhdysvaltain määräysvaltaa Grönlannissa. Tullin oli määrä nousta kesäkuussa 25 prosenttiin, jos Grönlannin ostosta ei sovittaisi. Davosissa 21. tammikuuta hän sulki pois sotilaallisen voiman ja perui tullit, koska oli syntynyt "kehys". Sen sisältöä hän ei kertonut. Samassa puheessa hän sanoi Euroopalle: "Voitte sanoa kyllä ja olemme hyvin kiitollisia, tai voitte sanoa ei ja me muistamme." Euroopan parlamentti jäädytti uhkausten vuoksi kauppasopimuksen ratifioinnin. BBC:n mukaan Yhdysvallat ehdotti toukokuussa 2026 kolmea uutta sotilastukikohtaa Etelä-Grönlantiin niin, että ne olisivat Yhdysvaltain suvereenia aluetta. Grönlannin pääministeri vastasi: "Emme ole myytävänä."

Teknologiassa ehdot tulevat lupina ja luokituksina. Tammikuussa 2025 Yhdysvaltain kauppaministeriö antoi tekoälysirujen vientisäännön, joka sijoitti Puolan ja useita muita EU-maita toiseen luokkaan. Baltian maat varoittivat sen luovan keinotekoisia rajoja EU:n sisämarkkinoille. Sääntö peruttiin toukokuussa 2025. Joulukuussa 2025 Yhdysvaltain kauppaedustaja ilmoitti, että jos EU jatkaa yhdysvaltalaisten palveluntarjoajien rajoittamista syrjivin keinoin, Yhdysvalloilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin käyttää kaikkia keinojaan. Samassa kuussa viidelle eurooppalaiselle annettiin maahantulokielto väitetyn sensuurin vuoksi. Vuonna 2025 Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjän sähköposti suljettiin, kun Yhdysvallat oli asettanut hänelle pakotteet. Palvelun toimittaja Microsoft kertoi erottaneensa pakotteiden kohteen palveluistaan.

Kuvio on kaikissa sama. Lupa, tulli, nopeusraja tai pakote on toimittajan käsissä. Käyttäjä voi vastustaa, neuvotella tai odottaa, mutta lyhyellä aikavälillä hänellä on harvoin muuta vaihtoehtoa kuin tyytyä siihen, mitä toimittaja päättää. Onko kyse johdonmukaisesta turvallisuuspolitiikasta vai oman edun varmistamisesta tilanne kerrallaan?

Älkää luottako ruhtinaihin älkääkä ihmislapseen, sillä ei hän voi auttaa.

— Ps. 146:3

Ukraina jakopöydällä

Ukrainan kohdalla ehdot ovat olleet kovimmat. Helmikuussa 2025 Yhdysvaltain sopimusluonnos vaati Ukrainalta puolet sen luonnonvaratuloista rahastoon, jossa Yhdysvalloilla olisi täysi taloudellinen osuus, kunnes summa nousisi 500 miljardiin dollariin. The New York Timesin mukaan turvatakuita luonnoksessa ei ollut.

Maaliskuun alussa 2025 Yhdysvallat keskeytti avun ja tiedustelutiedon jakamisen. Tauko kesti viikon. Se päättyi, kun Ukrainan valtuuskunta hyväksyi Yhdysvaltain ehdotuksen 30 päivän välirauhasta Venäjän kanssa. Keväällä 2025 allekirjoitetussa sopimuksessa Ukraina antaa jälleenrakennusrahastoon peruuttamattoman oikeuden sovittuihin tuloihin. Uusi Yhdysvaltain sotilasapu lasketaan Yhdysvaltain pääomasijoitukseksi rahastoon. Kyiv Independent -lehden mukaan sopimus ei anna Ukrainalle konkreettisia turvatakuita.

Marraskuussa 2025 julkisuuteen tuli 28 kohdan rauhansuunnitelma, joka uutispalvelu bne IntelliNewsin mukaan oli laadittu salassa ilman Ukrainaa ja EU:ta. Sen mukaan Ukrainan asevoimien koko rajataan 600 000 sotilaaseen ja Ukraina kirjaa perustuslakiinsa, ettei se liity Natoon. Ukrainan joukot vetäytyvät hallitsemaltaan osalta Donetskin aluetta. Yhdysvallat saa korvauksen antamistaan takuista ja 50 prosenttia jälleenrakennushankkeiden voitoista. Eurooppa lisää Ukrainalle 100 miljardia dollaria. Venäjä kutsutaan takaisin G8-ryhmään. Maaliskuussa 2026 Ukrainan presidentti kertoi uutistoimisto Reutersille, että Yhdysvallat viimeistelee turvatakuut vasta, kun Ukraina luopuu koko Donbasista. Samaan aikaan Naton jäsenmaat maksavat Yhdysvalloista Ukrainalle hankittavat aseet. Joulukuuhun 2025 mennessä lupauksia oli kertynyt yli 4 miljardia dollaria.

Maa, joka puolustaa olemassaoloaan, on samalla neuvottelupöydällä jaettava kohde. Sen maaperä, sen tulevat tulot ja sen rajat ovat pöydällä yhtä aikaa.

Mitä muut luulevat saavansa

Muut Euroopan maat ovat neuvotelleet omista ehdoistaan. Britannia sai autoilleen 100 000 ajoneuvon kiintiön 10 prosentin tullilla. EU sai 15 prosentin katon ja sen jälkeen uudet uhkaukset. Unkari sai vuoden poikkeuksen Venäjän energiaa koskevista pakotteista ja lupasi ostaa ydinpolttoaineensa yhdysvaltalaiselta Westinghouselta. Puola sai oman kertomansa mukaan lupauksen Yhdysvaltain joukkojen vahvistamisesta. Espanja sai uhkauksen kaupassa. Saksa sai toukokuussa 2026 tiedon 5 000 sotilaan vähentämisestä Iranin sodasta syntyneen kiistan jälkeen. Yhdysvaltain presidentti lupasi leikata vielä enemmän.

Jokainen ostaa itselleen jotakin. Hinta määräytyy toimittajan pöydän ääressä. Mitä muut Euroopan maat luulevat saavansa enemmän kuin Ukraina? Ovatko ne lopulta jotain muuta kuin resurssien jakokohde, jonka osuus ratkaistaan muiden tarpeiden mukaan?

Voi niitä, jotka menevät alas Egyptiin apua etsimään ja turvautuvat hevosiin, luottavat sotavaunuihin, koska niitä on paljon, ja ratsumiehiin, koska niitten luku on ylen suuri, mutta eivät katso Israelin Pyhään, eivät kysy neuvoa Herralta.

— Jes. 31:1

Idän suunta

Toinen suurvalta tarjoaa samaa riippuvuutta toisesta suunnasta. Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun mukaan Kiina tuottaa 60 prosenttia maailman harvinaisista maametalleista ja jalostaa niistä 90 prosenttia. Niitä tarvitaan sähkömoottoreissa, puolustusteollisuudessa ja digitaalisessa tekniikassa. Kiina asetti niille kaksi vientirajoitusten aaltoa huhtikuussa ja lokakuussa 2025 vastauksena Yhdysvaltain tulleihin. Eurooppa joutui kahden suurvallan kauppakiistan väliin. Toisen aallon jäädytys päättyy 10. marraskuuta 2026. Heinäkuussa 2026 Kiina asetti vientirajoituksia 14 eurooppalaiselle toimijalle, muun muassa saksalaiselle asevalmistaja Rheinmetallille, vastauksena EU:n Venäjä-pakotteisiin.

Itään kääntyminen vaihtaisi vain säätövivun haltijan.

Missä Eurooppa seisoo

Euroopan oma kyky on rakenteilla, mutta useimmissa kohdissa vasta suunnitelmana. Synergy Research Groupin mukaan Euroopan pilvipalvelumarkkina oli vuonna 2024 noin 61 miljardia euroa. Amazon, Microsoft ja Google hallitsivat siitä 70 prosenttia. Eurooppalaisten palveluntarjoajien osuus oli pudonnut 29 prosentista vuonna 2017 noin 15 prosenttiin vuonna 2022 ja pysynyt siinä. Suurimpien eurooppalaisten, SAP:n ja Deutsche Telekomin, osuus oli kummankin 2 prosenttia.

Taivaalla Euroopalla on jo omaa. Satelliittinavigointi Galileo on toiminut vuodesta 2016. Maanhavainto-ohjelma Copernicus tuottaa tietoa omilla satelliiteillaan. Viranomaisten turvallinen satelliittiviestintä GOVSATCOM käynnistyi tammikuussa 2026 viiden jäsenmaan satelliittikapasiteetilla. Oma viestintäsatelliittiverkko IRIS² on vielä sopimuksissa. Elokuussa 2026 täydennetyn sopimuksen mukaan siihen tulee 348 satelliittia. Ensimmäiset laukaisut on suunniteltu vuodelle 2029.

Kriittisten raaka-aineiden asetus tuli voimaan 23.5.2024. Sen tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä EU louhii itse vähintään 10 prosenttia, jalostaa 40 prosenttia ja kierrättää 25 prosenttia strategisten raaka-aineiden vuosikulutuksestaan. Yhdestäkään maasta ei saisi tulla yli 65 prosenttia minkään strategisen raaka-aineen tarpeesta. Komissio valitsi strategiset hankkeet ensimmäisen kerran maaliskuussa 2025. Niistä kuusi on Suomessa. Lokakuussa 2026 se valitsi 46 uutta hanketta 16 jäsenmaasta. Joulukuussa 2025 julkaistun RESourceEU-suunnitelman mukaan EU ottaa tähän käyttöön jopa 3 miljardia euroa seuraavien 12 kuukauden aikana.

Kesäkuun 3. päivänä 2026 komissio antoi teknologista suvereniteettia koskevan paketin. Siinä on tiedonanto avoimen lähdekoodin strategioineen, energia-alan digitalisaation tiekartta ja kaksi säädösehdotusta: pilvi- ja tekoälylaki sekä uusi siruasetus. Ehdotukset kulkevat tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä Euroopan parlamentin ja neuvoston kautta. Edellisestä siruasetuksesta EU:n tilintarkastustuomioistuin totesi vuonna 2025, että se tuskin nostaa EU:n osuutta maailman sirutuotannosta tavoiteltuun 20 prosenttiin.

Suomen tiekartta

Yhteiskunnan uudistamisen ministerityöryhmä linjasi 27.4.2026 toimista, joilla Suomen digitaalista suvereniteettia vahvistetaan hallituskauden loppuun mennessä. Työryhmä käsitteli tiekarttaa, joka ohjaa työn etenemistä. Määritelmä on selkeä: digitaalinen suvereniteetti tarkoittaa kykyä hallita digitaalista infrastruktuuria, dataa ja teknologioita ilman kohtuutonta riippuvuutta Euroopan unionin ulkopuolisista toimijoista.

Huoltovarmuuskeskus arvioi saman avaruudessa vuonna 2024: "Lyhyessä kriisissä ulkomaiset satelliitit voivat tarjota tilapäistä tukea, mutta pitkissä tai vakavissa häiriötilanteissa kansallinen riippuvuus ulkomaisista toimijoista voi aiheuttaa ongelmia."

Sama logiikka koskee jokaista järjestelmää, jonka varassa yhteiskunta toimii. Koulun oppilastiedot, potilaiden hoitotiedot ja viranomaisen asiakirjat ovat saatavilla vain niin kauan kuin palvelu, jolla niitä käsitellään, on käytettävissä. Sähköposti voidaan sulkea, ohjelmiston lisenssi voidaan perua ja satelliittiyhteys voidaan rajoittaa yhdessä yössä. Oma alusta ja oma konesali omassa maassa ovat siksi enemmän kuin tekninen ratkaisu. Ne ratkaisevat, kenen kädessä katkaisija on silloin, kun sitä tarvitaan.

Kuka hyötyy

Riippuvuuden rakenne on epäsymmetrinen. Toimittaja saa markkinan ja säätövivun samalla kertaa. Käyttäjä kantaa riskin. Synergyn mukaan Euroopan pilvimarkkinan kasvusta ovat hyötyneet ennen kaikkea Amazon, Microsoft ja Google. Kokoero on suuri: kolme yhtiötä hallitsee 70 prosenttia, kun suurimmat eurooppalaiset ovat kumpikin 2 prosentin kokoisia. Harvinaisten maametallien jalostuksessa yksi maa hallitsee 90 prosenttia. Hinnan maksavat lopulta ne, joilla on vähiten vaihtoehtoja: Ukrainan asevoimat yhden yön rajoituksessa, eurooppalainen teollisuus vientiluvan odotuksessa ja kansalainen, jonka tiedot ovat palvelussa, jonka ehdot kirjoitetaan muualla.

Rikas hallitsee köyhiä, ja velallinen joutuu velkojan orjaksi.

— Sananl. 22:7

Rukous ja vartijat

Jeremia kirjoitti ajassa, jolloin Juuda etsi turvaa suurvaltojen väliltä. Hänen kirjassaan kirottu on se mies, "joka turvaa ihmisiin ja tekee lihan käsivarreksensa ja jonka sydän luopuu Herrasta" (Jer. 17:5). Saman luvun seuraavat jakeet kuvaavat toisenlaisen juurtumisen:

Siunattu on se mies, joka turvaa Herraan, jonka turvana Herra on. Hän on kuin veden partaalle istutettu puu, joka ojentaa juurensa puron puoleen; helteen tuloa se ei peljästy, vaan sen lehvä on vihanta, ei poutavuonnakaan sillä ole huolta, eikä se herkeä hedelmää tekemästä.

— Jer. 17:7–8

Luottamus Herraan ja oma työ kulkevat yhdessä. Nehemian aikana Jerusalemin muuria rakennettiin uhan alla. Kansa teki kaksi asiaa yhtä aikaa:

Niin me rukoilimme Jumalaamme ja asetimme vartijat heitä vastaan, suojelemaan itseämme heiltä päivin ja öin.

— Neh. 4:9

Riippumattomuus maallisesti tarkoittaa omaa kykyä: omia raaka-aineita, omia verkkoja, omia palvelimia ja omaa osaamista. Riippumattomuus hengellisesti tarkoittaa, että ihminen ja kansakunta tietävät, mihin lopulta nojaavat. Rakentajat näkevät turhaan vaivaa, jos Herra ei huonetta rakenna (Ps. 127:1). Mihin sinä nojaat, kun suuret liittolaiset vaihtavat suuntaa yhdessä yössä?

Hevonen on varustettu taistelun päiväksi, mutta voitto on Herran hallussa.

— Sananl. 21:31