Kaksi herraa
Jokainen euro on jonkun omaisuutta ja samalla jonkun velkaa.
Pankin konttorissa nuori pari allekirjoittaa asuntolainan. Kynä laskeutuu pöydälle. Samalla hetkellä maailmassa on enemmän rahaa kuin hetkeä aiemmin. Pankki kirjasi summan heidän tililleen ja saman summan heidän velakseen. Raha syntyi samassa hetkessä kuin velka.
Vuorisaarnassa kuuluu lause, joka on kestänyt lähes 2 000 vuotta:
Ei kukaan voi palvella kahta herraa; sillä hän on joko tätä vihaava ja toista rakastava, taikka tähän liittyvä ja toista halveksiva. Ette voi palvella Jumalaa ja mammonaa.
— Matt. 6:24
Herra on se, jota palvellaan. Kumpi rahan ja ihmisen välillä on herra ja kumpi palvelija? Mitä raha on saanut aikaan ihmiskunnassa? Millainen olisi maailma, jossa sitä ei tarvittaisi?
Lupaus, johon luotetaan
Euroopan keskuspankki antaa rahalle kolme tehtävää. Rahalla maksetaan, koska se on laillinen maksuväline ja ihmiset luottavat sen arvoon. Rahalla hinnoitellaan, jolloin tavaroita ja palveluja voi verrata keskenään. Rahaan voi säilöä arvoa ajan yli.
Seteli on paperia ja tilin saldo numero tietokoneen muistissa. Kumpikin toimii vain niin kauan kuin ihmiset uskovat, että joku ottaa sen vastaan huomennakin. Raha on luottamusta, jolle on annettu muoto.
Nykyraha on enimmäkseen pankkien rahaa. Englannin keskuspankin mukaan Britanniassa 97 prosenttia liikkeessä olevasta laajasta rahasta on pankkitalletuksia. Euroopan keskuspankki kuvaa saman autolainalla. Pankki luo rahaa myöntäessään lainan. Lainan tullessa maksetuksi luotu raha katoaa.
Suomen Pankin julkaisusarjassa ilmestynyt johdanto rahaan tiivistää asian yhteen virkkeeseen: "Jokainen euro, punta, kruunu, rupla, dollari tai jeni on tietysti jonkun varallisuutta, mutta samalla se on myös jonkun velkaa." Rahan kääntöpuolella on aina joku, joka on luvannut maksaa.
Ennen rahaa oli velka
Koulukirjoissa rahan syntytarina etenee siististi. Ensin ihmiset vaihtoivat tavaroita keskenään, vilja vaihtui villaan ja kala nahkaan. Vaihtokauppa oli hankalaa, joten keksittiin raha.
Antropologit ovat kyseenalaistaneet tarinan. Heidän mukaansa yhteisöissä, joissa ihmiset tunsivat toisensa, tavaraa ei vaihdettu tavarasta saman tien. Annettiin ja jäätiin velkaa. Vaihtokauppaa käytiin lähinnä vieraiden kesken. Luotto ja velka olisivat siis vanhempia kuin raha.
Ranskalainen antropologi kuvasi vuosisata sitten lahjatalouden, jota sitovat kolme velvollisuutta: antaa, ottaa vastaan ja maksaa takaisin. Hänen kuvaamissaan yhteisöissä kieltäytyminen antamasta tai vastaanottamasta vastasi sodanjulistusta. Lahja loi suhteen. Suhde velvoitti.
Tutkijat kiistelevät edelleen siitä, kumpi tuli ensin. Kysymys on silti kiinnostava, koska vastaus muuttaa rahan luonteen. Velan ollessa vanhempi raha on alusta asti ollut velan kirjanpitoa. Kenen kirjoihin ihminen silloin kuuluu?
Ihminen vakuutena
Vanhimmat lait kertovat, mitä tapahtui, kun velka kasvoi suuremmaksi kuin velallisen omaisuus. Vakuudeksi jäi ihminen.
Babylonian kuninkaan Hammurabin lakikokoelman pykälä 117 koskee juuri tätä. Velkaansa maksamaton mies saattoi myydä itsensä, vaimonsa, poikansa tai tyttärensä. Myydyt tekivät työtä ostajan talossa kolme vuotta. Neljäntenä vuonna heidät oli päästettävä vapaiksi. Laki salli velkaorjuuden ja asetti sille rajan.
Ateenassa Solon meni pidemmälle. Hänen ensimmäinen uudistuksensa antoi olemassa olevat velat anteeksi ja määräsi, ettei kenellekään saa enää lainata rahaa hänen oman henkilönsä vakuudeksi. Roomassa velallinen saattoi sitoutua niin, että maksamatta jäänyt velka teki hänestä velkojan sidotun. Historioitsija Livius kertoo, että 300-luvulla ennen ajanlaskun alkua sidotut vapautettiin. Jatkossa kenenkään ei sallittu joutua sellaiseksi.
Kolme kaupunkia ratkaisi saman ongelman kolmella tavalla. Velka tarttui ihmiseen. Laki joutui irrottamaan sen. Mooseksen laki antoi rajalle perustelun, joka nousee talouden yläpuolelle:
Jos veljesi sinun luonasi köyhtyy ja myy itsensä sinulle, älä pane häntä orjan työhön, vaan hän olkoon päiväpalkkalaisena ja loisena sinun luonasi; riemuvuoteen asti hän palvelkoon sinua. Silloin hän lähteköön luotasi vapaana, hän ja hänen lapsensa hänen kanssaan, ja palatkoon sukunsa luo ja isiensä perintömaalle. Sillä he ovat minun palvelijoitani, jotka minä vein pois Egyptin maasta; sentähden älköön heitä orjan tavalla myytäkö.
— 3. Moos. 25:39–42
Köyhtynyt veli sai tehdä työtä palkkalaisena. Orjaksi häntä ei saanut tehdä, koska hänellä oli jo Herra. Kaksi herraa ei mahdu samaan ihmiseen.
Velkaorjuus tänään
Velkaorjuus on yhä olemassa. Kansainvälisen työjärjestön ILO:n vuonna 2022 julkaiseman arvion mukaan modernissa orjuudessa on minä tahansa päivänä 49,6 miljoonaa ihmistä. Pakkotyössä heistä on 27,6 miljoonaa. Pakkotyön hyväksikäytön uhreista joka viides on velkaorjuudessa.
Velkaorjuudessa velka sitoo ihmisen työhön, josta hän ei pääse lähtemään. Babylonin laki päästi velkaan myydyn vapaaksi neljäntenä vuonna. Kuka laskee tänään, milloin velka on maksettu?
Luvut lähellä
Suomessa kotitalouksien velkaantumisaste oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2025 lopussa 119,3 prosenttia. Ulosotossa oli samaan aikaan 256 061 velallista. Heidän ulosottovelkansa oli yhteensä 8,0 miljardia euroa. Koko vuoden aikana ulosotossa oli 609 971 velallista.
Maksuhäiriömerkintä oli maaliskuun 2026 lopussa hieman yli 385 000 suomalaisella. Kaikkien aikojen ennätys, noin 392 000, on vuodelta 2021.
Jokaisen luvun takana on keittiönpöytä, jolla kirjeitä avataan. Mitä tapahtuu ihmiselle, jonka palkasta osa menee vuosien ajan velkojalle? Kenen palveluksessa hän tekee työtä? Mitä hänen ympärillään olevat voisivat kantaa hänen kanssaan?
Mitä raha tekee ihmiselle
Raha helpottaa elämää. Kysymys kuuluu, kuinka paljon.
Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa vuonna 2010 tunnehyvinvointi nousi tulojen mukana noin 75 000 dollarin vuosituloihin asti ja tasaantui sen jälkeen. Myöhempi yli 1,7 miljoonan hetkimittauksen aineisto näytti nousun jatkuvan. Vuonna 2023 tutkijat sovittivat tulokset yhteen. Onnettomimmalla 15–20 prosentilla kärsimys helpottui tulojen kasvaessa noin 100 000 dollariin asti ja tuskin sen jälkeen. Onnellisemmalla enemmistöllä hyvinvointi jatkoi kasvuaan.
Tutkijat muistuttavat silti, että yhteys on heikko. Onnellisuuden ero 15 000 ja 250 000 dollarin vuositulojen välillä oli noin viisi pistettä 100 pisteen asteikolla. Raha poistaa puutteen kipua. Sen vaikutus sydämeen jää pienemmäksi kuin moni sen tavoittelija toivoo.
Joka rakastaa rahaa, ei saa rahaa kylläksensä, eikä voittoa se, joka rakastaa tavaran paljoutta. Sekin on turhuutta.
— Saarn. 5:9
Saarnaajan mittari on rakkaus rahaan. Rahan määrä on sille toissijainen.
Kun palvelijasta tulee herra
Mutta ne, jotka rikastua tahtovat, lankeavat kiusaukseen ja paulaan ja moniin mielettömiin ja vahingollisiin himoihin, jotka upottavat ihmiset turmioon ja kadotukseen. Sillä rahan himo on kaiken pahan juuri; sitä haluten monet ovat eksyneet pois uskosta ja lävistäneet itsensä monella tuskalla.
— 1. Tim. 6:9–10
Epäjumala syntyy hiljaa. Kukaan ei päätä ryhtyä palvelemaan rahaa. Ensin raha turvaa, sitten se rauhoittaa ja lopulta se päättää. Turvan siirtyessä rahaan rukous jää. Raha ohittaa elämän Jumalan huomaamatta, koska se lupaa samaa kuin Hän: huolenpitoa huomisesta.
Jeesus lähetti opetuslapsensa matkaan ilman rahaa:
Ja hän sanoi heille: "Älkää ottako mitään matkalle, ei sauvaa, ei laukkua, ei leipää, ei rahaa, älköön myös kenelläkään olko kahta ihokasta.
— Luuk. 9:3
Hän ei kerännyt omaisuutta eikä palvellut rahaa. Opetuslasten yhteisestä kukkarosta ostettiin tarpeellinen ja annettiin köyhille. Raha kulki heidän mukanaan palvelijana.
Ilmestyskirja kuvaa ajan, jolloin ostaminen ja myyminen sidotaan merkkiin:
Ja se saa kaikki, pienet ja suuret, sekä rikkaat että köyhät, sekä vapaat että orjat, panemaan merkin oikeaan käteensä tai otsaansa, ettei kukaan muu voisi ostaa eikä myydä kuin se, jossa on merkki: pedon nimi tai sen nimen luku.
— Ilm. 13:16–17
Mitä tapahtuu ihmiselle, jonka koko toimeentulo kulkee yhden portin kautta? Kenelle hän silloin on velkaa?
Yhteinen pöytä
Millainen olisi maailma ilman rahaa? Ihmiset ovat kokeilleet sitä pienessä mittakaavassa.
Ja uskovaisten suuressa joukossa oli yksi sydän ja yksi sielu; eikä kenkään heistä sanonut omaksensa mitään siitä, mitä hänellä oli, vaan kaikki oli heillä yhteistä.
— Ap. t. 4:32
Benedictuksen luostarisäännön mukaan munkilla ei saanut olla mitään omaa, ei kirjaa, ei kirjoitustaulua eikä kynää. Kaiken tarpeellisen hän sai luostarin isältä. Hutterilaisille omaisuuden yhteisyys on keskeinen uskonkappale. Israelin kibbutseissa tulot jaettiin tasan, yksityisomaisuutta ei ollut eikä sisäisessä taloudessa käytetty käteistä. Vuonna 2011 kibbutseja oli 268 ja niissä asui 120 000 jäsentä. Myöhemmin moni niistä siirtyi markkinapalkkoihin.
Nämäkin yhteisöt käyttävät rahaa ulkomaailman kanssa. Sisällä niitä kantaa luottamus. Samaa luottamusta raha tarvitsee toimiakseen. Ehkä raha on lainannut ihmiseltä sen, minkä ihminen alun perin antoi toiselle ilmaiseksi.
Jumalan pöytään paikkaa ei osteta:
Kuulkaa, kaikki janoavaiset, tulkaa veden ääreen. Tekin, joilla ei ole rahaa, tulkaa, ostakaa ja syökää; tulkaa, ostakaa ilman rahatta, ilman hinnatta viiniä ja maitoa.
— Jes. 55:1
Velka, joka annetaan anteeksi
Isä meidän -rukouksessa velka saa uuden merkityksen:
ja anna meille meidän velkamme anteeksi, niinkuin mekin annamme anteeksi meidän velallisillemme;
— Matt. 6:12
Älkää olko kenellekään mitään velkaa, muuta kuin että toisianne rakastatte; sillä joka toistansa rakastaa, se on lain täyttänyt.
— Room. 13:8
Rakkauden velka on ainoa, jonka saa antaa kasvaa. Sitä ei voi periä ulosotossa eikä merkitä rekisteriin. Pietari kohtasi ramman temppelin portilla. Hänellä ei ollut hopeaa eikä kultaa. Sen, mitä hänellä oli, hän antoi. Mies nousi kävelemään.
Pankin konttorissa kynä laskeutuu taas pöydälle. Velka on kirjattu. Raha on syntynyt. Kumpi on herra, ihminen vai raha? Vastaus on kirjoitettu muualle kuin lainapaperiin: siihen, ketä ihminen palvelee.