Pientä yhtä hyvin kuin suurta

Kuuleminen on oikeudenmukaisuuden alku. Se ei vielä kerro, kenen sana painaa.

Ennen kuin eduskunta hyväksyy lain, valiokunta kuulee asiantuntijoita. Ministeriöt, virastot, tutkijat ja järjestöt kertovat kirjallisesti tai paikan päällä, mitä esitys merkitsee. Eduskunnan asiakirjoista voi laskea, kuka on lausunut mihinkin.

Tällä vaalikaudella asiantuntijalausuntoja on lokakuuhun 2026 mennessä annettu 665 hallituksen esitykseen. Elinkeinoelämän keskusliitto EK on lausunut niistä 222 esitykseen. Vain oikeusministeriö (311) ja valtiovarainministeriö (264) ovat lausuneet useampaan. Sosiaali- ja terveysministeriö on lausunut 215 esitykseen ja työ- ja elinkeinoministeriö 204 esitykseen. Järjestöistä EK:n jälkeen tulevat Suomen Kuntaliitto (152) ja Suomen Yrittäjät (140).

Palkansaajien keskusjärjestöistä SAK on lausunut 108 esitykseen, STTK 95 esitykseen ja Akava 80 esitykseen. Kolme keskusjärjestöä yhteensä on lausunut 114 esitykseen. Niistä 95 on samoja, joihin EK lausui. EK on lausunut lisäksi 127 esitykseen, joihin yksikään keskusjärjestö ei lausunut. Keskusjärjestöt ovat lausuneet ilman EK:ta 19 esitykseen.

Mistä ero syntyy? Mitä se merkitsee yrittäjälle, työntekijälle ja koko kansantaloudelle?

Mihin EK lausuu yksin

Ne 127 esitystä, joihin EK lausui ilman palkansaajien keskusjärjestöjä, jakautuvat otsikkonsa perusteella näin: verotus ja tulli 28, yritystoiminta ja yhtiöoikeus 25, energia ja ympäristö 19, rahoitusmarkkinat 19 sekä oikeus ja turvallisuus 12. Loput koskevat muun muassa digitaalisuutta, rakentamista ja koulutusta. Otsikon perusteella vain yksi niistä, julkisen alan eläkelaitosta koskeva esitys, koskee suoraan palkansaajia.

Suuri osa erosta selittyy siis aiheilla. Palkansaajien keskusjärjestöt lausuvat harvoin esimerkiksi yhtiöoikeudesta, energiasta ja rahoitusmarkkinoista. Näiden lakien vaikutus ulottuu silti myös työntekijöihin. Ne määrittävät, millaisissa oloissa yritykset toimivat ja palkkaavat.

Miksi EK on niin aktiivinen

EK:n toimintakertomuksen mukaan sillä oli vuoden 2024 lopussa 15 482 jäsenyritystä ja -yhteisöä. Niiden palveluksessa työskenteli 1 000 220 henkilöä. Jäsenyrityksistä 96 prosenttia oli pk-yrityksiä. Järjestön 88 työntekijän toiminta rahoitettiin pääosin jäsenmaksuilla: niiden osuus tulorahoituksesta oli 74 prosenttia ja sijoitustoiminnan 24 prosenttia.

EK:n toimitusjohtaja kuvasi järjestön tehtävää vuonna 2018 näin: "Meidän tehtävämme on kertoa päättäjille, miten poliitikkojen päätökset vaikuttavat yritysten mahdollisuuksiin toimia ja tarjota työtä Suomessa." Tehtävä ulottuu kaikkeen, mikä koskee yritysten toimintaa.

Palkansaajapuolella resurssit ovat pienentyneet. SAK:n henkilöstö väheni syksyn 2024 muutosneuvotteluissa noin 70 työntekijästä 50 henkilöön. Akavan jäsenmaksutuottojen pienennyttyä sen toimiston resurssit mitoitettiin uudelleen syksyn 2025 muutosneuvotteluissa, joissa neljä henkilöä irtisanottiin. Akavan palveluksessa oli vuoden aikana keskimäärin 32 toimihenkilöä. Työ- ja elinkeinoministeriön tilaaman tutkimuksen mukaan palkansaajien järjestäytymisaste oli vuoden 2021 lopussa 54,7 prosenttia, kun se vuonna 2017 oli 60,2 prosenttia.

Asiantuntijoiden määrä näkyy lausuntokierroksilla. Helsingin yliopiston väitöstutkimuksessa käytiin läpi noin 150 lausuntoa, jotka annettiin korkovähennysten rajoittamista koskevissa lainvalmisteluissa. Vuoden 2018 lausuntokierroksella yksityistä etua edustavia tahoja oli 19 ja veronsaajien etua ajavia tahoja kolme. Tutkimuksen mukaan elinkeinoelämällä on myös moninkertainen määrä palkattuja verotuksen asiantuntijoita.

Kenen etua ajetaan

Samassa tutkimuksessa tarkasteltiin, kuka edunvalvonnasta hyötyi. Tutkimuksen mukaan elinkeinoelämän onnistuneesti ajamat höllennykset hyödyttivät vain muutamia kymmeniä kansainvälisiä yrityksiä. Tutkija totesi: "Voidaan siis sanoa, että lobbauksellaan etujärjestöt syrjivät yritysten suurta enemmistöä, joka ei käytä kansainvälisiä verojärjestelyjä."

Tutkimus koski yhtä verolakia. Se osoittaa silti, että yritystenkin edut voivat erota toisistaan. Pienyrittäjien omana äänenä toimii myös Suomen Yrittäjät, joka on lausunut tällä vaalikaudella 140 esitykseen.

Kenen työ ja kenen talous

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2025 keskimäärin 2,59 miljoonaa työllistä, joista 1,91 miljoonaa työskenteli yksityisellä sektorilla. Palkansaajia oli noin 2,28 miljoonaa ja yrittäjiä noin 300 000. Ennakkotietojen mukaan yritykset tuottivat vuonna 2024 noin 147 miljardia euroa koko kansantalouden 242 miljardin euron arvonlisäyksestä. Julkisyhteisöjen osuus oli noin 48 miljardia euroa.

Yritysten menestys on monen suomalaisen palkan ja julkisen talouden perusta. Samaan aikaan valtaosa yrityksissä työskentelevistä on palkansaajia. Irtisanomista, määräaikaisuutta ja työttömyysturvaa koskevat lait koskevat heitä suoraan. Kansantalous tarvitsee sekä menestyviä yrityksiä että työntekijöitä, jotka voivat luottaa toimeentuloonsa.

Kuuleminen ei ole sama kuin vaikutus

Tätä artikkelia varten luettiin 15 palkansaajia suoraan koskevan esityksen lausunnot ja valiokuntien mietinnöt vuosilta 2024–2026. Esitykset koskivat muun muassa irtisanomisperustetta, määräaikaisia työsopimuksia, ansiopäivärahan porrastusta, poliittisia lakkoja ja vuorotteluvapaan lakkauttamista. Eduskunta hyväksyi kaikki 15 esitystä, osan muutettuna. Yksikään esitys ei kaatunut palkansaajajärjestöjen vastustukseen. Valiokunnat eivät myöskään toteuttaneet yhdessäkään esityksessä kaikkia EK:n täsmäpyyntöjä. Nämä 15 esitystä ovat otos eikä kerro kaikista vaalikauden laeista.

Irtisanomisperustetta koskevassa esityksessä EK kirjoitti: "Pidämme lakiesitystä yleisesti ottaen kannatettavana." Se piti merkittävänä puutteena, ettei esitys muuttanut varoitusmenettelyä. SAK, Akava ja STTK vastustivat esitystä. Eduskunta hyväksyi lakiehdotukset muuttamattomina. Valiokunta ei tehnyt EK:n pyytämiä muutoksia ja piti valittua ratkaisua perusteltuna. Eduskunta edellytti lausumissaan, että valtioneuvosto selvittää muutosten vaikutukset työntekijöiden asemaan ja työllisyyteen. Lisäksi valtioneuvoston on seurattava, alentavatko muutokset tosiasiassa irtisanomiskynnystä esityksen tavoitteiden mukaisesti.

Määräaikaisia työsopimuksia koskevassa esityksessä valiokunta muutti esitystä EK:n pyyntöön nähden päinvastaiseen suuntaan. Se pidensi aikaa, joka on edellytyksenä ilman perusteltua syytä tehtävälle määräaikaiselle työsopimukselle, kahdesta vuodesta viiteen vuoteen. Lisäksi se poisti mahdollisuuden uusia tällainen sopimus. EK oli pyytänyt luopumaan kahden vuoden ajasta kokonaan.

Vuonna 2011 julkaistun kyselytutkimuksen mukaan eniten vaikutusvaltaa valiokunnan kannanmuodostukseen oli asiaa valmistelleiden ministeriöiden edustajilla. Toiseksi eniten sitä oli riippumattomilla asiantuntijoilla, kuten yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkijoilla. Vasta näiden jälkeen tulivat muut ministeriöt sekä elinkeinoelämää, palkansaajajärjestöjä ja kansalaisjärjestöjä edustavat tahot. Lausuntojen määrä kertoo, kenen ääni on mukana.

Kuka valitsee kuultavat

Eduskunnan työjärjestyksen mukaan "Valiokunta voi kuulla asiantuntijoita." Kuuleminen on pakollista vain kansalaisaloitteen tekijöille ja saamelaisia erityisesti koskevissa asioissa saamelaisten edustajille. Eduskunnan valiokuntaoppaan luonnoksen mukaan valiokunta päättää kutsuttavista asiantuntijoista. Sihteeri voi kutsua asiantuntijat ainakin ensimmäiseen kuulemiseen. Oppaan mukaan on tärkeää "huolehtia tiedonhankinnan monipuolisuudesta ja tasapuolisuudesta". Tasapuolisuudelle ei kuitenkaan ole annettu mittaria. Yliopistotutkijoiden mukaan tieteentekijöitä oli vuosina 1999–2022 alle kymmenen prosenttia kaikista valiokunnissa kuulluista henkilöistä.

Pientä yhtä hyvin kuin suurta

Mooseksen laki antoi tuomareille ohjeen, joka sopii jokaiseen kuulemiseen.

Ja silloin minä käskin teidän tuomareitanne sanoen: 'Kuulustelkaa veljiänne ja tuomitkaa oikein, jos jollakulla on riita-asia veljensä tai luonaan asuvan muukalaisen kanssa. Älkää katsoko henkilöön tuomitessanne, vaan kuulkaa pientä yhtä hyvin kuin suurtakin; älkää peljätkö ketään ihmistä, sillä tuomio on Jumalan. Mutta asia, joka on teistä liian vaikea, lykätkää minulle, kuullakseni sen.'

— 5. Moos. 1:16–17

Sama laki kielsi puolueellisuuden kumpaankin suuntaan: "älä ole puolueellinen köyhän hyväksi äläkä pidä ylhäisen puolta, vaan tuomitse lähimmäisesi oikein" (3. Moos. 19:15). Sananlaskujen mukaan "Käräjissä on kukin ensiksi oikeassa, mutta sitten tulee hänen riitapuolensa ja ottaa hänestä selvän" (Sananl. 18:17). Yksi ääni kuulostaa oikealta siihen asti, kunnes toinenkin puoli on kuultu.

Raamattu velvoittaa sekä työnantajaa että työntekijää. Paavali kirjoitti: "Isännät, tehkää palvelijoillenne, mitä oikeus ja kohtuus vaatii, sillä te tiedätte, että teilläkin on Herra taivaassa" (Kol. 4:1). Samassa kirjeessä hän kehotti palvelijoita tekemään työnsä sydämestään niin kuin Herralle (Kol. 3:23). Timoteukselle Paavali muistutti, että "Työmies on palkkansa ansainnut" (1. Tim. 5:18). Yrittäjän huoli yrityksensä menestyksestä ja työntekijän huoli toimeentulostaan ovat kumpikin aitoja. Kumpikin ansaitsee tulla kuulluksi.

Kenen ääni kuuluu, kun meidän työstämme päätetään? Kuulemmeko itse pientä yhtä hyvin kuin suurta? Tuomio on lopulta Jumalan. Hän ei katso henkilöön (5. Moos. 10:17).