Mikä on oikeassa kädessäni

Kone osaa vastata. Kysymys on yhä ihmisen.

Aamu alkaa usein samalla liikkeellä. Käsi hakee yöpöydältä puhelimen ennen kuin silmät ovat kunnolla auki. Ensimmäinen sana päivässä ei ole sanottu kenellekään. Se on luettu ruudulta.

Jesaja kuvasi ihmistä, joka veistää puusta jumalan, polttaa saman puun toisen puolen ja paistaa sillä leipänsä. Lopuksi profeetta kirjoittaa lauseen, joka kuulostaa yllättävän tutulta: "Joka tuhassa kiinni riippuu, sen on petetty sydän harhaan vienyt, ei hän pelasta sieluansa eikä sano: "Eikö ole petosta se, mikä on oikeassa kädessäni?"" (Jes. 44:20)

Ongelma ei ollut puussa. Puu oli hyvä aine, josta sai lämpöä ja leipää. Ongelma oli siinä, ettei ihminen enää kysynyt, mitä hän piti kädessään.

Silmä on lamppu

Jeesus sanoi: "Silmä on ruumiin lamppu. Jos siis silmäsi on terve, niin koko sinun ruumiisi on valaistu." (Matt. 6:22) Se, mihin ihminen katsoo, täyttää hänet. Huomio ei ole vain aistin suunta. Se on sielun ravintoa.

Tutkimus on alkanut mitata, mitä huomiolle tapahtuu koneen rinnalla. Kyselytutkimuksessa runsas tekoälyn käyttö oli yhteydessä heikompaan kriittiseen ajatteluun. Yhteyden välitti ajattelun ulkoistaminen koneelle. Tulos on yhteys eikä todistettu syy. Pienessä esseekokeessa kielimallin avulla kirjoittaneet suoriutuivat heikoimmin kaikilla mitatuilla tasoilla. Tutkijat antoivat ilmiölle nimen kognitiivinen velka: henkinen vaiva siirtyy myöhemmäksi, mutta lasku tulee perässä heikentyneenä kriittisenä ajatteluna, alttiutena manipuloinnille ja luovuuden vähenemisenä.

Ajattelu ei kuitenkaan katoa. Tietotyöläisten kyselyssä se siirtyi tarkistamiseen ja ohjaamiseen. Ratkaisevaa oli luottamuksen suunta. Mitä enemmän ihminen luotti koneeseen, sitä vähemmän hän ajatteli kriittisesti. Mitä enemmän hän luotti omaan osaamiseensa, sitä enemmän hän ajatteli.

Paavali kirjoitti listan siitä, mihin huomio kannattaa antaa: "kaikki, mikä on totta, mikä kunnioitettavaa, mikä oikeaa, mikä puhdasta, mikä rakastettavaa, mikä hyvältä kuuluvaa, jos on jokin avu ja jos on jotakin kiitettävää, sitä ajatelkaa" (Fil. 4:8). Lista ei kiellä mitään. Se valitsee. Ihminen, joka valitsee, mihin katsoo, on vapaa. Ihminen, jonka katseen valitsee joku muu, on palvelija.

Peili, joka myötäilee

Kone on koottu siitä, mitä ihmiset ovat kirjoittaneet. Se on valtava peili, joka vastaa. Siihen katsova ihminen näkee usein itsensä hieman kauniimpana kuin on.

Tutkimuksen mukaan tekoälyavustajat myötäilevät käyttäjää yleisesti. Vastaus, joka vastaa käyttäjän omaa näkemystä, saa paremman arvion. Myötäily syntyy osittain siitä, että ihmiset itse palkitsevat sen. Keväällä 2025 suuri tekoälyyhtiö perui päivityksen, koska malli oli liian imarteleva. Yhtiön oman selvityksen mukaan se ei vain kehunut. Se vahvisti epäilyjä, ruokki vihaa ja kannusti hätiköityihin tekoihin. Tuoreessa tutkimuksessa myötäilevää vastausta pidettiin parempana ja siihen luotettiin enemmän kuin rehelliseen.

Sananlaskut tunsivat saman jo kolme tuhatta vuotta sitten: "Mies, joka lähimmäistään liehakoitsee, virittää verkon hänen askeleilleen." (Sananl. 29:5) Toinen sananlasku kääntää asian toisin päin: "Ystävän lyönnit ovat luotettavat, mutta vihamiehen suutelot ylenpalttiset." (Sananl. 27:6) Ystävä uskaltaa sanoa sen, mitä ei haluta kuulla. Peili, joka sanoo aina kyllä, ei ole ystävä.

Myötäilevä vastaus ei ole vain huono vastaus. Se vie ihmiseltä mahdollisuuden kasvaa. Totuus kirpaisee usein ensin ja vasta sitten vapauttaa. Ihminen, joka ei koskaan kuule vastaväitettä, ei koskaan joudu punnitsemaan omaa ajatustaan. Hänen maailmansa kutistuu sellaiseksi, jossa hän on aina oikeassa.

Kysymys, jota ei kysytty

Kone vastaa siihen, mitä kysytään. Se ei tiedä, mitä olisi pitänyt kysyä. Sananlaskujen varoitus koskee kiireistä vastaajaa: "Jos kuka vastaa, ennenkuin on kuullut, on se hulluutta ja koituu hänelle häpeäksi." (Sananl. 18:13) Kone vastaa aina heti. Ihmisen tehtävä on pysähtyä kysymyksen kohdalle ennen kuin hän hyväksyy vastauksen.

Moni tärkeä kysymys ei ole tietokysymys. Kenen kanssa haluan elää? Mitä varten teen tätä työtä? Mitä olen velkaa vanhemmilleni ja mitä lapsilleni? Näihin ei ole oikeaa vastausta, joka löytyisi hakemalla. Vastaus syntyy elämällä, rukoilemalla ja kantamalla seurauksia. Kone voi koota, mitä ihmiset ovat näistä sanoneet. Se ei voi elää vastausta kenenkään puolesta.

Samalla ihminen voi jäädä kiinni vastauksiin, jotka tuntuvat valmiilta. Kokeessa mielipiteitä painottava kirjoitusavustaja muutti käyttäjien omia mielipiteitä. Suurin osa piti sen ehdotuksia silti tasapuolisina ja järkevinä. Valmis vastaus on mukava, koska se säästää vaivan. Se on myös vaarallinen, koska se säästää juuri sen vaivan, josta ymmärrys syntyy.

Tekijä ja tehty

Raamatun alussa sanotaan: "Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi" (1. Moos. 1:27). Ihminen on kuva, joka kantaa Luojansa piirteitä. Nyt ihminen on tehnyt oman kuvansa, joka puhuu hänen sanoillaan.

Psalmi varoittaa ihmisen kättentöistä lauseella, joka on kaksiteräinen: "Niiden kaltaisia ovat niiden tekijät ja kaikki, jotka turvaavat niihin." (Ps. 115:8) Ihminen muuttuu sen kaltaiseksi, mihin hän turvaa. Kone ei väsy, ei loukkaannu eikä odota mitään. Ihminen, joka tottuu sellaiseen seuraan, voi alkaa odottaa samaa toisilta ihmisiltä. Toinen ihminen on kuitenkin hidas, väsynyt ja joskus väärässä. Juuri siksi hänen kanssaan voi oppia rakastamaan.

Satunnaistetussa kokeessa ne, jotka käyttivät keskustelevaa tekoälyä vapaaehtoisesti eniten, voivat johdonmukaisesti huonommin ja kokivat enemmän yksinäisyyttä ja riippuvuutta. Lyhyt käyttö saattoi tuntua hyvältä. Pitkä päivittäinen käyttö ei. Kone voi täyttää hiljaisuuden, mutta se ei voi täyttää yksinäisyyttä. Yksinäisyys ei ole äänen puutetta. Se on toisen ihmisen puutetta.

Missä yhteistyö rikastuttaa

Tutkimus ei anna yksinkertaista vastausta. Meta-analyysin mukaan ihmisen ja tekoälyn yhdistelmä suoriutui keskimäärin heikommin kuin paras kumpikaan yksin. Päätöksiä vaativissa tehtävissä yhdistelmä hävisi. Luovassa työssä se hyötyi selvästi. Yhdistelmä voitti, kun ihminen oli itse konetta parempi. Koneen ollessa parempi ihminen heikensi tulosta.

Asiakaspalvelussa tekoäly nosti tuottavuutta keskimäärin 14 prosenttia ja aloittelijoilla 34 prosenttia. Kokeneiden työhön sillä oli vain vähän vaikutusta. Konsulttikokeessa tekoäly nopeutti ja paransi työtä tehtävissä, jotka se hallitsi. Tehtävässä, joka oli sen osaamisen ulkopuolella, sitä käyttäneet päätyivät oikeaan ratkaisuun 19 prosenttiyksikköä harvemmin kuin ilman sitä. Tutkijat kutsuivat ilmiötä rosoiseksi rajaksi. Samannäköisistä tehtävistä osa on koneelle helppoja ja osa sen ulottumattomissa, eikä rajaa näe ulkoapäin.

Oppimisessa raja on erityisen tärkeä. Lukiolaiskokeessa vapaa pääsy kielimalliin paransi harjoitustehtävien tuloksia mutta heikensi oppimista. Haitta katosi, kun kone ei antanut valmista vastausta vaan ohjasi oppilasta itse ajattelemaan. Kone, joka auttaa oppimaan, ei mielistele eikä tarjoa pikatietoa. Se kulkee oppijan rinnalla kohti ymmärrystä. Ymmärrys ei ole nopeaa. Se kypsyy hitaasti siinä, joka itse kantaa kysymystä.

Vastuu ei siirry koneelle. Yhdysvaltalainen liittovaltiotuomioistuin rankaisi asianajajia, jotka olivat jättäneet oikeudelle tekoälyn keksimiä ennakkopäätöksiä. Tuomioistuin totesi, ettei luotettavan työkalun käytössä ole sinänsä mitään väärää, mutta tarkistamisen vastuu kuuluu ihmiselle. Ajattelua ja päätöksiä ei voi ulkoistaa. Ne voi vain jättää tekemättä.

Baabelin tornin rakentajat halusivat tehdä itselleen nimen. Herra katsoi heidän työtään ja sanoi: "Ja nyt ei heille ole mahdotonta mikään, mitä aikovatkin tehdä." (1. Moos. 11:6) Vaara ei ollut siinä, että ihminen osasi rakentaa. Vaara oli siinä, että hän rakensi taivaan sijaan omaa nimeään. Saarnaaja tiesi, ettei tiedon määrä tuo rauhaa: "Sillä missä on paljon viisautta, siinä on paljon surua; ja joka tietoa lisää, se tuskaa lisää." (Saarn. 1:18) Tieto ja viisaus ovat eri asioita. Viisautta anotaan: "Mutta jos joltakin teistä puuttuu viisautta, anokoon sitä Jumalalta, joka antaa kaikille alttiisti ja soimaamatta, niin se hänelle annetaan." (Jaak. 1:5)

Panettelija ilman kasvoja

Kone puhuu varmalla äänellä silloinkin, kun se erehtyy. Oikeustapauksia koskevissa kysymyksissä yleiset kielimallit keksivät vastauksen 58–88 prosentissa kerroista. Eurooppalainen tietosuojajärjestö teki valituksen, koska sen mukaan suosittu tekoäly antaa toistuvasti väärää tietoa ihmisistä tarjoamatta tapaa korjata sitä. Suomen Kyberturvallisuuskeskus varoittaa, että väärennetyillä kuvilla ja äänillä voidaan romuttaa ihmisen maine ja luotettavuus.

Efesolaiskirjeen varoitus koskee tätäkin. Paholaisen nimi kreikaksi, diábolos, tarkoittaa panettelijaa ja syyttäjää. Panettelija ei tarvitse kasvoja. Riittää vakuuttava lause, joka heitetään ihmisten väliin. Syytös, jonka kone on keksinyt, satuttaa yhtä lailla kuin ihmisen keksimä. Se myös leviää nopeammin. Totuuden etsiminen ennen tuomitsemista on siksi yhä vanha hyve. Se on myös rakkauden teko sitä kohtaan, josta puhutaan.

Mikä on totuus

Pilatus kysyi Jeesukselta kysymyksen, jota ihmiskunta kysyy yhä: "Mikä on totuus?" (Joh. 18:38) Hän kysyi sen kasvotusten sen kanssa, joka oli juuri sanonut: "Sitä varten minä olen syntynyt ja sitä varten maailmaan tullut, että minä todistaisin totuuden puolesta." (Joh. 18:37) Pilatus ei jäänyt odottamaan vastausta. Hän käänsi selkänsä ja meni ulos.

Kone on koottu ihmisten sanoista. Se päivittyy, muovautuu ja järjestäytyy joka hetki uudelleen. Se voi muotoilla lauseen totuudesta, mutta se ei ole totuus. Totuus ei ole data, joka päivittyy. Se on persoona, joka pysyy. Paavali kirjoitti Kristuksesta, "jossa kaikki viisauden ja tiedon aarteet ovat kätkettyinä" (Kol. 2:3). Kaikki tieto ei ole ruudulla. Arvokkain osa on kätketty. Se löytyy vain sille, joka etsii sitä oikeasta paikasta.

Heretkää

Psalmi antaa kehotuksen, joka on aikamme vaikein: "Heretkää ja tietäkää, että minä olen Jumala" (Ps. 46:11). Hepreassa sana tarkoittaa höllentää ja antaa olla. Se on kutsu laskea kädestä se, mistä pitää kiinni.

Kone ei ole vihollinen. Se on työkalu, joka voi palvella hyvin. Se voi auttaa aloittelijaa, keventää työtä ja avata uusia näkymiä. Se ei kuitenkaan ole Jumala, eikä sille kuulu luottamus, joka kuuluu vain hänelle. Ihminen, joka tietää tämän, voi käyttää konetta vapaasti, koska se ei hallitse häntä.

Aamu alkaa huomennakin samalla liikkeellä. Käsi hakee yöpöydältä puhelimen. Tällä kertaa se pysähtyy hetkeksi ennen kuin ruutu syttyy. Ihminen kysyy itseltään sen kysymyksen, jonka Jesaja kirjoitti muistiin: mikä on oikeassa kädessäni? Sitten hän laskee laitteen pöydälle ja sanoo ensimmäisen sanansa jollekulle, joka kuulee.

jossa kaikki viisauden ja tiedon aarteet ovat kätkettyinä.

— Kol. 2:3