Visio Suomi · 2026-03-07 · Sipilä – Rinne – Marin – Orpo
Tämä raportti vertailee neljän peräkkäisen Suomen hallituksen (Sipilä, Rinne, Marin, Orpo) hankeportfolioita — kaikkia hallituksen virallisia hankkeita, jotka on kirjattu valtioneuvoston Hankeikkunaan. Hankeikkuna on julkinen palvelu, johon ministeriöt kirjaavat lainsäädäntö-, selvitys-, kehittämis- ja toimielinhankkeitaan.
Raportti sisältää:
Omistajuusperiaate: hanke kuuluu sen hallituksen portfolioon, joka sen asetti (asettamispäivän mukaan). Perityt hankkeet — edelliseltä hallitukselta käynnissä jääneet — raportoidaan erikseen.
Hankedata: Hankeikkuna / Valtioneuvosto (~23 956 hanketta). Hankkeet on luokiteltu 15 teemakategoriaan ja viiteen suuntaan (reform/expand/maintain/cut/new).
Juha Sipilä · Kesk-Kok-PS
Taloustilanne: Hidas elpyminen eurokriisistä, vientiteollisuuden kilpailukyvyn korjaus (kiky), velkaantumisen taittaminen
Sipilän hallitus pyrki rakennemuutoksiin (sote, maakuntahallinto) jotka kaatuivat kauden lopussa. Moni hanke jäi kesken tai peruttiin.
Sipilän hallituksen hankeportfolio (2529 hanketta) heijastaa kunnianhimoista mutta hajanaista rakennemuutosagendaa, jossa reformisuuntaiset hankkeet muodostavat yli puolet kokonaisuudesta (1318/2529, 52 %). Oikeus-teeman ylivoimainen dominanssi (576 hanketta) kertoo EU-direktiivien toimeenpanon ja oikeusjärjestelmän harmonisoinnin painosta, mikä osittain selittyy Brexit-prosessin aiheuttamalla EU-sääntelyn kiirehtimisellä. Digitalisaatio (185 hanketta) oli hallituksen profiilihanke, ja portfoliossa näkyy konkreettisia esimerkkejä kuten asiakirja-aineistojen sähköistäminen (OKM054:00/2017) ja liikenteen digitaalisten palvelujen esteettömyysohjelma (LVM020:00/2017), mikä vastaa Sipilän 'digitalisaatio läpileikkaavana teemana' -lupausta. Valmistumisaste 76,6 % on kohtuullinen mutta heijastaa kauden lopun sote-uudistuksen kaatumista, joka vei mukanaan myös maakuntahallinnon uudistuksen — tämä selittää osan 31 zombie-hankkeesta. Sosiaaliturvan (167) ja terveyden (125) suhteellisen vaatimaton osuus on yllättävä, kun sote-uudistus oli hallituksen lippulaivahanke — portfoliossa näkyy enemmän ylläpitäviä neuvottelukuntia (kuten STM082:00/2016, kuntien eläkeneuvottelukunta) kuin suuria rakenteellisia reformeja. Turvallisuusteeman 128 hanketta on vaatimaton suhteessa pakolaiskriisin mittakaavaan, mikä viittaa siihen, että kriisinhallinta hoidettiin pitkälti olemassa olevien rakenteiden kautta eikä uusina hankkeina. Leikkaussuunnan hankkeiden vähäisyys (vain 36) on huomionarvoista hallitukselle, jonka julkinen kuva määrittyi säästöpolitiikasta ja kiky-sopimuksesta — leikkaukset toteutettiin ilmeisesti budjettiteitse eikä hankeportfolion kautta. Puolustuksen marginaalinen osuus (20 hanketta) kuvaa pre-NATO-aikakauden Suomea, jossa puolustuspolitiikka ei vielä ollut hankeportfolion keskiössä.
Sipilän hallituksen uudistusagenda oli kunnianhimoinen suunnaltaan mutta hajanainen toteutukseltaan: reformihankkeiden korkea lukumäärä (1318) kätki alleen sen, että suurin yksittäinen rakennemuutos (sote-maakuntauudistus) kaatui perustuslaillisiin ongelmiin, ja muu reformiportfolio painottui EU-direktiivien tekniseen toimeenpanoon. Pakolaiskriisi ja kiky-neuvottelut veivät poliittista pääomaa pois rakenteellisista uudistuksista, ja hallituksen todellinen reformikapasiteetti osoittautui riittämättömäksi suhteessa tavoitetasoon — portfolion 76,6 % valmistumisaste peittää sen, että juuri kauden strategisimmat hankkeet jäivät toteutumatta.
Antti Rinne · SDP-Kesk-Vihr-Vas-RKP
Taloustilanne: Vakaa talouskasvu, COVID ei vielä alkanut. Hallitusohjelma kunnianhimoinen mutta kausi kesti vain 6 kuukautta.
HUOM: Rinne ja Marin muodostavat saman koalitiojatkumon — sama hallitusohjelma, sama koalitio (SDP-Kesk-Vihr-Vas-RKP). Rinteen lyhyttä kautta ei voi arvioida itsenäisenä suorituksena; hankkeet jatkuivat suoraan Marinin hallitukseen. Rinteen valmistumisaste kuvastaa Marin-jatkumon tuloksia, ei Rinteen omaa toteutuskykyä.
Rinteen hallituksen hankeportfolio (387 hanketta) edustaa kunnianhimoista keskustavasemmistolaista reformiagendaa, jossa painottuvat oikeus (89) ja talous (77) — yhteensä 43 % kaikista hankkeista. Reformisuuntaisten hankkeiden osuus on hallitseva (193/387, 50 %), ja leikkauksia on vain 6, mikä heijastaa koalition ideologista profiilia: laajentavaa hyvinvointipolitiikkaa. Valmistumisaste 81 % ja vain 10 zombia vaikuttavat erinomaisilta, mutta tämä on harhaanjohtava mittari — Rinteen kuuden kuukauden kausi ei tuottanut näitä tuloksia, vaan ne kuvastavat Marin-jatkumon toteutuskykyä. Suomen EU-puheenjohtajuus (7–12/2019) näkyy portfoliossa kansainvälisinä hankkeina kuten EU-USA sähköinen todistusaineistosopimus (OM019:00/2022) ja FATF-johtoryhmä (VM016:00/2020), mikä osoittaa EU-koordinaation vieneen merkittävää hallinnollista kapasiteettia. Posti-kriisi ja Rinteen ero eivät näy portfolion rakenteessa, koska hankkeet jatkuivat saumattomasti Marinin alaisuudessa. Sosiaaliturvan uudistukset, kuten vammaispalvelulain kokonaisuudistus (STM083:00/2019), edustavat hallitusohjelman ydintä, mutta niiden toteutus jäi seuraajalle. Digitalisaatio (15) ja terveys (13) jäävät yllättävän pieniksi teemoiksi ottaen huomioon hallitusohjelman lupaukset, ja puolustus (4) on minimaalinen — tosin tämä heijastaa pre-COVID, pre-Ukraina turvallisuusympäristöä. Kokonaisuutena portfolio on johdonmukainen oikeusvaltiota ja hyvinvointia korostava kokonaisuus, jonka todellinen arvo on siinä, että se loi pohjan Marinin hallituksen toteutukselle.
Rinteen hallituksen reformiagenda on kunnianhimoinen ja ideologisesti johdonmukainen — puolet hankkeista on reformeja ja painopisteet (oikeusvaltio, sosiaaliturva, hallinnon modernisointi) noudattavat keskustavasemmistolaista linjaa. Agenda on kuitenkin leveämpi kuin syvä: 387 hanketta kuudessa kuukaudessa tarkoittaa, että Rinne käynnisti noin 2 hanketta päivässä, mikä viittaa hallitusohjelman mekaaniseen toimeenpanoon pikemminkin kuin strategiseen priorisointiin. EU-puheenjohtajuus sitoi kapasiteettia kansainvälisiin velvoitteisiin, ja Posti-kriisi osoitti, ettei hallituksen poliittinen pääoma riittänyt samanaikaisesti sekä laajaan reformiagendaan että akuuttien kriisien hallintaan.
Sanna Marin · SDP-Kesk-Vihr-Vas-RKP
Taloustilanne: COVID-elvytys kasvatti julkista velkaa ~20 mrd EUR. Energiakriisi ja inflaatio rasittivat kotitalouksia 2022–2023. Työllisyys kuitenkin ennätystasolla 2022.
Marinin hallitus oli kriisihallitus: COVID dominoi 2020–2021, Ukraina ja energiakriisi 2022–2023. Tämä selittää osan zombie-hankkeista — normaaliolojen hankkeet jäivät kriisihankkeiden jalkoihin. Sote-uudistus hyvinvointialueille (1/2023) oli kauden merkittävin rakenteellinen muutos.
Marinin hallituksen hankeportfolio (2 600 hanketta) heijastaa poikkeuksellista kriisihallituksen dynamiikkaa: COVID-19 pakotti massiiviseen lainsäädäntötyöhön 2020–2021, minkä jälkeen Ukrainan sota ja energiakriisi muokkasivat agendaa uudelleen 2022–2023. Oikeus-teeman ylivoimainen dominanssi (593 hanketta, 23 % kaikista) selittyy sote-uudistuksen vaatimalla valtavalla lainsäädäntöpaketilla — hyvinvointialueiden perustaminen 1/2023 edellytti satoja lakimuutoksia, kuten asiakastietolain uudistus (STM023:00/2026) osoittaa. Reformisuunta kattaa 45 % hankkeista (1 168 kpl) ja leikkauksia on vain 33, mikä kertoo laajentavasta keskustavasemmistolaisesta agendasta, jossa rakenteita uudistetaan mutta palvelutasoa ei heikennetä. Ympäristöteema (225 hanketta) ja vihreän siirtymän investointiavustukset (YM071:00/2024) heijastavat vihreiden ja vasemmistoliiton painoarvoa koalitiossa sekä EU:n elpymispaketin (RRP) ohjausvaikutusta. Zombi-hankkeiden määrä (254, 9,8 %) on merkittävä mutta kontekstissa ymmärrettävä: kriisien nopeat käännökset jättivät normaaliolojen hankkeita keskeneräisiksi, kun poliittinen huomio siirtyi pandemiasta energiakriisiin ja NATO-prosessiin. Valmistumisaste 75,9 % on kohtuullinen kriisihallitukselle, mutta osoittaa, että noin neljäsosa agendasta jäi toteutumatta. Puolustus (32 hanketta) ja energia (67 hanketta) ovat yllättävän pieniä sektoreita ottaen huomioon NATO-jäsenyyden ja energiakriisin, mikä viittaa siihen, että näiden alojen suuret päätökset tehtiin muualla kuin hankeportfoliossa (puolustusselonteko, hätätoimet). TE-palvelut 2024 -uudistus (TEM019:00/2023) ja oppivelvollisuuden laajentamisen seuranta (OKM068:00/2024) edustavat hallituksen pitkäjänteisempää rakenteellista uudistustyötä, joka jatkuu yli hallituskausien.
Marinin hallituksen uudistusagenda oli kunnianhimoinen mutta kriisien pirstaloma: sote-uudistus ja oppivelvollisuuden laajennus olivat historiallisen suuria rakenteellisia reformeja, mutta COVID ja Ukraina-kriisi pakottivat reaktiiviseen hallintoon, joka näkyy korkean maintain-osuuden (578 hanketta, 22 %) ja zombien (254) yhdistelmänä. Reformikyky oli vahva lainsäädäntövolyymiltaan (1 168 reform-hanketta), mutta johdonmukaisuus kärsi, kun sama hallitus joutui navigoimaan pandemiasta energiakriisiin ja NATO-jäsenyyteen — tuloksena on vaikuttava mutta hajanainen portfolio, jossa suuret rakenteelliset uudistukset jäivät toimeenpanoltaan keskeneräisiksi.
Petteri Orpo · Kok-PS-RKP-KD
Taloustilanne: Julkisen talouden tasapainottaminen pääteemana. BKT-kasvu heikkoa 2023–2024. Velka/BKT nousee edelleen. Korot korkealla → asuntomarkkinat hidastuneet.
Orpon hallitus on leikkaus- ja sopeutushallitus. Koalitiossa Perussuomalaiset tuovat maahanmuuttopolitiikan ja Kokoomus talouskurin. Hankeportfolio heijastaa 'cut'-painotusta. Kausi on vielä kesken — valmistumisasteita ja zombeja ei voi arvioida lopullisesti.
Orpon hallituksen hankeportfolio (2 136 hanketta) on poikkeuksellisen laaja ja uudistusintensiivinen, mutta sen painopisteet paljastavat ristiriidan hallituksen julkisen profiilin ja todellisen hanketoiminnan välillä. Vaikka hallitus profiloituu leikkaus- ja sopeutushallituksena, varsinaisia 'cut'-hankkeita on vain 31 (1,5 %), kun taas 'reform'-hankkeita on 1 136 (53 %) ja 'expand'/'new'-hankkeita yhteensä 599 (28 %). Tämä viittaa siihen, että sopeuttaminen toteutetaan pääasiassa rakenteellisten uudistusten kautta — ei suorina leikkauksina — mikä on poliittisesti taitavaa mutta hämärtää todellisia vaikutuksia. Oikeus-teema dominoi portfoliota 571 hankkeella, mikä heijastaa sekä EU-lainsäädännön implementointipainetta (kuten EUCCS-hanke VM025:00/2026) että Perussuomalaisten ajamaa tiukempaa rikoslainsäädäntöä (huumausainelain muutos STM010:00/2026). Hyvinvointialueiden rahoitusvaje näkyy konkreettisesti: Etelä-Karjalan lisärahoitusselvitys (VM016:00/2026) ja Pohjois-Karjalan lainanottovaltuuden muutos (VM015:00/2026) osoittavat, että sote-uudistuksen jälkipyykkiä pestään reaktiivisesti alue kerrallaan. NATO-jäsenyyden vakiintuminen näkyy yllättävän vaatimattomasti — puolustushankkeita on vain 35 (1,6 %), mikä viittaa siihen, että puolustusinvestoinnit kulkevat budjettilinjojen kautta eivätkä hankeportfoliossa. Valmistumisaste 91,6 % ja nolla zombia on erinomainen, mutta kausi on kesken, joten luku kuvastaa pikemminkin hyvää hankehallintaa kuin lopullista tulosta. Sosiaaliturvan 142 hanketta sisältävät merkittäviä rakennemuutoksia kuten yleistuki-uudistuksen (STM017:00/2026), joka yhdistää tukijärjestelmiä — tämä on kauden kunnianhimoisimpia yksittäisiä reformeja.
Orpon hallituksen uudistusagenda on määrällisesti kunnianhimoinen (1 136 reform-hanketta) ja hallinnollisesti tehokas (91,6 % valmistumisaste, ei zombeja), mutta sisällöllisesti se painottuu regulatiivisiin ja hallinnollisiin muutoksiin transformatiivisten rakenteellisten uudistusten sijaan. Itärajan kriisi, hyvinvointialueiden jälkipyykin peseminen ja 6 miljardin sopeutustavoite ovat sitoneet hallituksen reformikapasiteettia reaktiiviseen toimintaan, jolloin proaktiivisille tulevaisuusinvestoinneille — erityisesti digitalisaatioon, energiamurrokseen ja koulutuksen laadun nostoon — jää vähemmän poliittista ja taloudellista tilaa.
Neljän hallituksen hankeportfolioiden vertailu paljastaa yllättävän rakenteellisen samankaltaisuuden ideologisista eroista huolimatta: oikeus-teema dominoi jokaista portfoliota (23–27 % hankkeista), reformisuunta kattaa 45–53 % ja leikkaushankkeiden osuus on marginaalinen (1,3–1,5 %) riippumatta siitä, onko kyseessä Sipilän säästöhallitus vai Orpon sopeutushallitus. Tämä viittaa siihen, että hankeportfolion rakennetta ohjaa enemmän EU-lainsäädännön implementointipaine ja hallinnollinen inertia kuin poliittinen tahto. Rinne–Marin-jatkumo (2019–2023) muodostaa yhtenäisen keskustavasemmistolaisen kokonaisuuden, jossa yhteensä lähes 3 000 hanketta heijastavat laajentavaa hyvinvointipolitiikkaa — mutta COVID-19, Ukrainan sota ja energiakriisi pakottivat kriisinhallintaan, mikä selittää Marinin 254 zombie-hanketta: normaaliolojen agenda jäi kriisien jalkoihin. Sipilän kauden sote-kaatuminen (3/2019) on vastaava kontekstuaalinen selittäjä, joka jätti 31 zombia ja koko sosiaaliturva-terveys-kokonaisuuden keskeneräiseksi. Orpon korkea valmistumisaste (91,6 %) ja nolla zombia heijastavat keskeneräistä kautta, eivät lopullista suorituskykyä — vertailu muihin hallituksiin on tältä osin ennenaikainen. Suurin todellinen suunnanmuutos on Sipilän ja Orpon oikeistohallitusten välillä tapahtunut turvallisuusympäristön murros: puolustushankkeet kasvoivat 20:stä 35:een ja turvallisuuspoliittinen konteksti muuttui perustavanlaatuisesti NATO-jäsenyyden myötä, vaikka absoluuttiset hankeluvut pysyvät vaatimattomina. Ympäristöteeman kasvu Sipilästä (152) Mariniin (225) ja lasku Orpoon (170) heijastaa koalitiodynamiikkaa: vihreiden hallitusosallisuus näkyy suoraan portfoliossa. Kaikkia hallituksia yhdistää energiasektorin rakenteellinen aliedustus (55–67 hanketta), mikä on merkittävä strateginen sokea piste erityisesti energiakriisin ja Venäjä-irtautumisen valossa.
| Teema | Sipilä | Rinne | Marin | Orpo |
|---|---|---|---|---|
| Oikeus | 22.8% | 23.0% | 22.8% | 26.7% ↑3.9 |
| Talous | 12.5% | 19.9% ↑7.4 | 13.3% ↓6.6 | 12.9% |
| Hallinto | 12.4% | 7.8% ↓4.6 | 7.8% | 9.3% ↑1.5 |
| Ympäristö | 6.0% | 5.2% ↓0.8 | 8.7% ↑3.5 | 8.0% ↓0.7 |
| Sosiaaliturva | 6.6% | 8.3% ↑1.7 | 5.9% ↓2.4 | 6.6% ↑0.8 |
| Koulutus | 5.7% | 5.2% | 6.9% ↑1.7 | 6.4% ↓0.5 |
| Digitalisaatio | 7.3% | 3.9% ↓3.4 | 5.3% ↑1.4 | 4.4% ↓0.9 |
| Terveys | 4.9% | 3.4% ↓1.6 | 6.2% ↑2.9 | 6.2% |
| Liikenne | 6.4% | 6.7% | 5.5% ↓1.3 | 3.9% ↓1.6 |
| Turvallisuus | 5.1% | 4.9% | 5.3% | 4.6% ↓0.6 |
| Työmarkkinat | 4.4% | 4.9% ↑0.5 | 5.7% ↑0.7 | 4.2% ↓1.4 |
| Energia | 2.2% | 4.1% ↑2.0 | 2.6% ↓1.6 | 2.8% |